Keskustelussa mikä on in ja mikä ihan totally out tajusin taas miten kertakäyttöistä melkeipä kaikki nykyään on.Ja tuntuu että se on vain pahentunut matkanvarrella.
Kun ite kävin yläasteen viimeistä luokkaa ja vielä lukion ekallakin, koitin jollakinlailla seurata aikaani. Ainakin musiikin suhteen. Huomasin kuitenkin että olin aina vähän pihalla ja muutaman viikon/kuukauden jäljessä diggailemieni biisien suhteen jne.
Ja muutenkin... Ei mulla siihen aikaan ollut rahaa hankkia koko aikaa uusia levyjä ja vaatteita. Ja koska en ole koskaan ollut mikään hentoinen missityyppi niin usein en olis ehkä edes löytänyt itselleni nätisti istuvia viimesimmän muodin mukaisia rytkyjä.
Haha. en sitten oo ihan varma harmittaako näin jälkikäteen ettei löytynyt... niitä 90´s muoti-kuteita siis.
No, joo.
Mua alkoi jossain 16v korvilla nyppiä ihan tosissaan se etten koskaan oikeen tyylillisesti kuulunut mihinkään ja kuinka elämässä kaikki tuntui niin kertakäyttöiseltä. Musiikki vanheni parissa kuukaudessa ja trendit vaihtelivat.
En edes muista mistä se alkoi... Rock´n´rollin voittokulku nimittäin. En muista mistä me silloisen bestikseni Jennin kanssa se saatiin päähämme, mutta yhtäkkiä elämä vaan muuttui. Ja sillä tiellä olen pysynyt.
Tykkään siitä, että vihdoin mä teidän kuka olen ja mikä mun tyylini on. Alkuun toki vintage-rockabilly jne hommat oli tooooodella hallitsevia ja ehdottomia omassa elämässä, mutta mitä enemmän pääsi hommiin sisään ja muodosti lähestulkoon koko elämänsä uudelleen niin nykyään ei oo enää ongelmaa lähteä ulos joskus verkkareissakin ja kuunnella joskus vaikka jotain ihan muutakin musaa...
Juttelin tosiaan yhden aikaansa seuraavan ystävän kanssa ja kuulin taas kuinka pihalla olen siitä mikä on in ja mikä out :) haha.
Enää se ei loukkaa tai harmita niinkun sillon teininä. Mä olen ihan mielelläni out ja 60vuotta aikaani jäljessä.
Mua ei vaan kiinnosta sinällään mikään kertakäyttöelämä.
Jos satun pitään jostain biisistä, leffasta, vaatteesta, kampauksesta tms niin en mää kysele onko se enää in. Ja olen hiton tyytyväinen ettei tarvii enää olla niin sidoksissa aikaan ja trendeihin.
Toki ihailen myös niitä jotka pysyvät ajanhermolla ja musta on todella kiva uteliaisuuteni vuoksi välillä napata kii nykyhetkestä ja ihmetellä sitä kaikkea hullutusta mikä milloinkin on muodissa. Muoti ja trendit sinällään ovat erittäin kiinnostava aihe, mutta ei mun tuloilla ja asenteella niitä pystyisi noudattamaan.
Kaipaan kuitenkin yksilöllisyyttä ja omaa vapautta tulkita aioita. En jotenkin koskaan ole sopeutunut siihen että joku ulkopuolinen taho sanelee miten mun tulee käyttäytyä tai miltä näyttää. Siksi tälläinen pysyvä hurahdus ja elämäntapa sopii mulle enemmän kuin hyvin.
En sano etteikö mua kiinnostaisi toisinaan kalliit merkkituotteet tms ja niistä jaksan jutella siinä missä moni muukin. Tosin en niitäkään niele ihan purematta. Mieluummin niidenkin seasta haen jotain pysyvää ja ajatonta. En ehkä lähtis ostamaan jotakin kovin erikoista designer-laukkua jota ei vois käyttää vielä vuodenkin päästä.
Mutta ihan tavallisia ajattomia juttuja voin hankkia. Mielellään hyvästä alennuksesta tosin :D haha.
Mutta maailma siis kulkee rataansa ja edelleen täysillä ajanhermolla elävien ihmisten elämässä moni asia on kertakäyttöistä. Musiikki, trendit jne.
Toivottavasti ei sentään ihmissuhteet ja tunteet ;)
Itse tyydyn kertakäyttö astioihin ja piilolinsseihin, muussa tahdon pitää pysyvyyteni.
1 kommentti:
Kouluaikoina (siis alle parikymppisenä) tuntui kyllä aika outsiderilta, kun omat harrastukset oli kaukana khuuuulista ja musamakukin vähän mitä sattui :D Mutta nykyään, vaikka aikuisena onkin murheita ja pohdittavaa tuplasti, on ihanaa olla tyytyväinen omiin vastaaviin mielipiteisiin. Siis siihen, että uskaltaa kuunnella just sitä mistä tykkää, harrastaa mitä haluaa (no joo, budjetin ja ajankäytön puitteissa), eikä kukaan tuu siitä kuittailemaan.
Mitä kertakäyttöastioihin tulee, mä haluaisin kamalasti ostaa Tiimarista semmosen setin pinkkejä sosimia :D (Sosimet = haarukat, veitset, lusikat.) Ei niille ehkä kuitenkaan olis käyttöä, joten jäänyt vaan kutkuttelemaan mieltä.
Lähetä kommentti