teach me to swing.

uiuiuiuiiii.
Tänään se alkaaa. Tai siis melkein alkaa.
Jaa ettäkö mikäkö?
No sano P, sano R, sano O, sano A, sano M, sano pro-am. Ja sano siihen perään että viikonloppu!
Hih. jeps. Valmentajamme enkkulan maalta saapuu illalla Finlandiaan ja huomena alkaa sitten tosi toimet parketilla. ou.
Luvassa Noviisien pro-am tanstsujen kertailua ja illalla West Coast Swingiä.


Westailla vallankin voisin vaikka joka päivä. Se on mahtavaa. Täytys vaan oppia vähän lisää... Tiistaina olinkin sitä lajia taasen oppimassa ja sain oikeen rakentavaa ja kannustavaa palautetta. Ollaan siinä hilkulla että saan ihan tosisani kii sen tanssin ideasta ja fiiliksestä.
Aktiiviset nilkat, rullaa jalkapohjan läpi, ankkuroidu, etsi slotin pää, älä laskee leukaa viimeisillä triple-stepeillä. uuu, paljon asiaa. paljon opittavaa. mutta niin kovin KIVVOOO!

Sitten maanantaina on kans useempi tunti yksityisopetusta kyseisen valmentaja herran kanssa. NAM.
On se vaan niin ykköstä tassia hyvän viejän kanssa. Odotan vaan koska noista meidän omista pro-am lahjakkuuksista kasvaa tarpeeks isoja ja kokeneita että voi sit aikanaan vaihtaa ihan kotomaiseen proo:hon kenties.

Huomena olis aika...eikun siis TÄNÄÄÄÄÄN tietty, optikolle. Saan VIHDOIN muovin palat silmämuniini ja toivottavasti nään niillä myös jotain. Eli piilolinssit olis sovitusta ja käyttöönotto opesta vaille valmiit. hassua, muta mua jännittää ihan! Mä en jaksa ja kestä jos nää ei oo hyvät ja en vieläkään saa niitä!
Mutta MAHTAVAAAA!

Kiva viikonloppu siis tiedossa <3 Vaikkakin kevyesti kaduttaa et menin vaihtamaan vuoroa työkamun kanssa sunnuntaina. mulla olis ollu vapaa, mut nyt on ilta. Mutta miten sanoa ei ihmiselle jolla alkaa seuraavana päivänä loma, on matka varattu ja lento lähtee iltapäivällä ja sit töistä nasautetaankin siihen iltavuoro. möh.

daaaaaaance

Tänään on jorailua luvassa oikeen urakalla.
häippäsen parin tunnin päästä salille ensin vähän järkkään paikkoja ja sit ystäväiseni saapuu treenaileen mun kanssa. Tarkoitus olis eka muistutella pro-am kuviot mieleen koska ensi viikonloppuna olis meidän pro-am opettaja Englannista taas kerran suomessa meitä koutsaamassa ja olishan se kiva muistaa ees jotain rutiineista että niitä voi ees treenata.
Toivottavasti ei ole kamalasti muutoksia luvassa... Tai no ainakin chacha:n muutamien kohtien helpottaminen ei kai haittais mitään mun kohdalla. Kumpa ei ainakaan vaikeutuisi kun nykyisissäkin on tooooosi paljon tekemistä.




Sit ajattelin myös käydä mun Night Club twostep variaatioita läpi, uh. Ne on ihanat mutta vielä niin alkutekijöissä että tuntuu ettei hommat lopu iiiiiikinä. No otan tavoitteeksi saada mieleen tänään et mikä tulee minkä jälkeen. Musiikkiin en edes ala yrittää niitä, koska tulen tarviin NC:n rytmitysten kanssa apua ja paljon

Illalla olis sitten vielä tanssia ihan huvin vuoksi... kaikkiaan siis sellasta 4-5h rupeamaa tavoittelen tälle illalle. Mutta saas nähdä paljonko jaksaa vetästä. Muta ihanaa ihanaa ihanaa.

Oman elämänsä prinsessa.

Kotiuduin juuri leffailu ja syöminkireissulta. Olipahan kivan kiva tapa viettää sunnuntaita!
Käytiin ystäväni kanssa tsiikaamassa tuo uusi kotimainen elokuva, Prinsessa.
Leffahan siis perustuu tosi tapahtumiin ja kertoo "kellokosken Prinsessasta" eli Anna Lappalaisesta joka vietti suuren osan elämäänsä mielisairaalassa, kuvitellen olleensa Englantilaista syntyperää oleva prinsessa.

Ammatillisesti ja tunnepuolella erittäin koskettava elokuva, kyyneleet nosti silmiin moneen otteeseen. Ja olen kyllä tyytyväinen siitä että psykiatrinen hoito on insuliinshokkien, sähköshokkien ja lobotomia-leikkausten ajoista kehittynyt.

Tässä leffassa tuodaan iahanasti esiin ystävyyden, rakkauden, inhimillisyyden ja hyväksynnän arvo. Katja Kukkola on ihan käsittämättömän hyvä hieman rosoisena, mutta aivan hurmaavana psyykkisesti sairaana naisena. Mutta kuitenkin ainakin mun mielestä "Kellokosken Prinsessa" on saattanut hyvinkin olla melkein prinsessa Dianan veroinen "sydänten prinsessa".

oon kyllä tosi vaikuttunut leffasta ja suosittelen jokaisen haastamaan itsensä ja menemään katsomaan sen. Oli sitten oma käsitys mielen sairauksista mikä tahansa.

Ja omalla kohdalla ison iso plussa elokuvalle oli sen sijoittuminen mun lempi aikakauteen. 40-50 luvuille suurimmalta osin. Ah. Vaatteet, kampaukset, autot, kaikki rekvisiitta! <3 IN LÖÖÖÖV!
http://www.prinsessaelokuva.fi/
-> tuolta löytyy mm., traileri leffasta.





Leffan jälkeen sunnuntai illan hemmottelu jatkui Pancho Villan jättikokoisella possun pihvillä ja isolla kasalla ihania meheviä kasviksia! Ainoa missä annoin ruokavaliollisesti periksi oli jälkiruoaksi tilaamani vaniljajäätelö... ah, miten voikin jäde maistua niiiiin hyvältä ja järjettömän makealta. aaah! Hyvällä omalla tunnolla sallin kyllä tän poikeaman itselleni. Hassua miten jo 2 jäde pallon syöminen oli ihan "urakka", jopa tälläiselle "puoli litraa ei tunnu missään"- naiselle. karppaus siis todellakin toimii hyvin makean himon hillitsijänä ja annoskokojen suhteuttajana! <3

Mukavan kukava sunnuntai ja hyvät mieltä puhdistvat keskustelut elämästä ja tavoitteista. ja tietty vähän juoruiluakin :D hahah. en mä mikään pyhimu sole.

iiiihana blogi, kisa ja kuulumisia!

Tungetaas kaikki nyt yhteen ja samaan päivitykseen ettei kukaan arvon lukijoistani vallan tukehdu pullaansa liioista päivityksistä.
Olishan se aika rivoo näin yhtäkkiä päivittää blogiaan tyyliine vaikka viidellä eri postauksella kun on ensin piiiiiitkään hiljaa :) haha.

Eka haluan mainostaa ihanaa blogia joka on yks mun omista suosikeista! Olenhan tosi hurahtanut tuohon burlesque-taiteeseen! Ja lähituntumalla sitä ystäväni kanssa seuraan joka on aloitellut uraansa tämän vuoden aikana. Terkkuja vaan ihana, rakas Brenda Fondue.
Mutta tätä mun yhtä suosikkiblogia pitää hurmaaja ja ihastuttava taiteiljitar Olivia Rouge. Ja sen löydät osoitteesta: http://oliviarouge.blogspot.com
KANNATTAA tsekata, koska Olivialla on just menossa ihana "kilpailu" josta voi voittaa kivaa kivaa kutrien piristystä tulevaa syksyä säväyttämään! <3 Terkkuja Olivialle <3

ja omiin kuulumisiin sitten.
En tiiä mikä laiskuus piru istuu olkapäällä kun en saa blogiin mitään aikaan. PÖH ja MÖH.
Töihin on taas palattu lomien jälkeen ja kyllähän se taas...on sitä itteensä. Jotenkin on kyllä sellanen olo että pitäis saada jotain uutta taas. Olen ajatellu vähän et miten olis jonkunlainen työkierto, et lähtis vaikka kolmeks kuukaudeks johonkin ihan eri tyyppiseen. Mutta en ole ajatuksessa päässy vielä niin pitkälle että vallan olisin innostunu sitä toteuttamaan. Toisaalta mulla on niiiiiin hyvät edut ja vaikuttamisen mahikset kuiteskin tuolla nykyisessä. esim saan tehdä paljon yövuoroja kun haluan kerran niin jne.

hmmm... En oikeen nyt taas ees saa silleen kiinni et mitä kaikkee on tapahtunu (en ylläri ylläri lukenu mitä edellisellä kirjoitin!). Mutta ainakin olen taas palannu karppauksen pariin. En tälläkertaa laihtuakseni vaan saadakseni mielialan ja verensokerit pysymään tasaisena. Oli taas kesäloma niin kauhiaa possuilua huonon syömisen kanssa ja koko ajan vitutti kun teki mieli jotain syötävää jne. On tää vaan ainoo oikee tapa mulle tämä reilu hiilihydraattien karsiminen. Pysyy sokerinhimo ja
jatkuva mussuttaminen kurissa ja saa syödä kaikkea ihaaaanaa! :)
Huomaamatta kilojakin on pudonnu 2,5kg. Huomasin et keskikeho ei pullota ihan niin pahastija ajattelin et kurkataas mitä vaaka sanoo ja sehän sano tollasta ihan positiivista!
ja kiva kun ei kerrankii ole sellanen kauhee "pakko pakko laihtua"-fiilis päällä vaan keskittyy vaan hyvään oloon ja tunnustelee sen tuomia ajatuksia kropassaan. Ja voi pojat olen kyllä energinen ja paljon paremmalla tuulella!

Sellasta tänne näin lyhyesti...

Ainii. Kävin optikolla hetken mielijohteesta tänään ja AUTS miten mun vasemman silmän näkö on huono!!! OUNOU! Kävin piilolinssejä varten siis tarkistuttaan silmiäni ja kuulemma ei löydy kertakäyttölinsseistä mulle ollenkaan sopivia kun on hajataittoa niin kovasti... ohhoh. Ja arvatkaa vaan kuka ei oo käyttäny vuosiin laseja ollenkaan vaikka ne olemassa onkin. Mut onneksi kuukausilinsseillä sentään saadaan selkee parannus näköön, ei kuulemma ehkä täydellistä näköö vasempaan niilläkään mutta jos oon pärjänny näinkin niin parannus tulee oleen kuulemma huomattava! Oonkin joutunu aikalailla siristeleen viime aikoina :D haha

Minä x seitsemän!

Haha. Tällä viikolla olen jo kahtena eri pöivänä ja kolmelta eri ihmiseltä kuullut että blogia olis syyä päivittää!
Ani teki sen ovelimmin, eli haastoi kertomaan 7 faktaa itsestäni. haha. Ja enhän mää voi jättää väliin! :)

1) Olen tunteellinen, herkkä ja ailahtelevainenkin. Toisten mielestä jopa kestämättömän dramaattinen ja lapsellinenkin tunnekuohuissani. Onneksi ne oikesti tärkeät osaa jo sanoa ihan suoraan missä mennään yli ja mikä on naurettavaa, eikä enää söpöä tunteen paloa. En vaan osaa elää niin että tekisin vallankaan ihmissuhteissa päätöksiä kylmällä järjellä. Ainakin voi siis luottaa että olen AITO hyvässä ja pahassa. Tunteitani kun en osaa niin hyvin hallita, niin en osaa niitä myöskään "feikata". Eli jos itken niin itken aidosti enkä esim huomionhakuisuuttani.

2) Tykkään tutustua uusiin ihmisiin, vaikka toisaalta mua jännittää ihan hirveästi puhua ja kohdata vieraita ihmisiä. Tässä taidossa olen kyllä kehittynyt hurjasti, koska enää ei tarvitse puolta tuntia valmistautu esim elokuvateatteriin soittamiseen ja lippujen varaamiseen. Nuorempana esim edellämainittu asia suorastaan PELOTTI hieman.

3) Rakastun ihmisiin! ja rakastan ihmisiä! Kun kohtaan tyypin joka mua kiinnostaa ihmisenä, on se tunne jotain ihan uskomatonta. En tarkoita että siihen liittyisi mitään eroottista kiinnostusta, mutta humallun ihmisistä. Ja mulle tuo ihan uskomattoman hyvän ja lämpimän tunteen ihmiset jotka jostain syystä on niin samalla aaltopituudella että pelkällä katseella, huomaamattomilla eleillä, nyökkäyksillä pystyy tietyissä tilanteissa kertomaan kaiken tarpeellisen.

4) Tanssija. Olen. Joskaan en mikäänn huippu. Mutta rakastan sitä ja otan sen ihan liian vakavasti. Siitä on vaan tullut oma henkireikä, keino ilmaista tunteita. pakopaikka.

5) Uskollinen! ja luotan! (parisuhteessa) Ne rajat jotka mieheni kanssa on sovittu ovat mulle pyhät ja onneksi myös toiselle osapuolelle. PISTE.

6)Olen rehellinen tunteissani. Tunnen usein ja paljon myös niitä huonoksi luokiteltuja tunteita. Kateutta, vihaa jopa, itsesääliä, mustasukkaisuuttakin, jätetyksi tulemisen pelkoa. Hullua sinällään koska kuitenkin suuressa mittakaavassa luotan läheisiini tosi lujasti. Mutta myönnän että nämä tunteet löytyy kyllä arsenaalistani, toisinaan useinkin jos itsellä on joku alavireinen kausi. Mutta olen jo pitkään yrittänyt ainakin itsekseni tutkailla niitä tunteita ja mikä ne aiheuttaa. Toisinaan myös osaan ottaa ne jopa puheeksi.

7) Olen aika jakautunut itsetuntoni ja minäkuvani kanssa. Vallankin ulkonäkö asioissa. Tämä on asia jossa olen tehnyt kovasti töitä ja nykyään useimmiten onnistun puhumaan itseni (sisäistä puhetta siis) pois itseäni väheksyvistä ajatuksista. Hetkittäin olen kuitenkin kovin ankara itselleni, enkä näe itsessäni kovinkaan paljon hyvää tai kaunista. Kuitenkin kun kuuntelen muiden (omasta mielestäni turhaa) itsensä mollaamista, tajuan miten turhaa on tuhlata aikaa omaa kroppaa "vihaamalla" ja väkisin muokkaamalla mm. laihduttamalla tms. Olen herännyt tajuamaan että kaikki lähtee siitä että pystyy rakastamaan itseään ihan tälläisenä kuin on. Sitä yritän!