Törmäsin netissä tollaseen PointShop-sivustoon jossa voi mm. mainostajien sivuilla vierailemalla kerryttää itselleen pisteitä. ja pisteillä voi taas sitten "ostaa" itselleen mukvai jutskia sivuston "kaupasta".
tapoja ansaita pisteitä on monia, osa maksullisiakin, mutta kivasti on kampanjoita mihins vain esim kyselyyn vastaamalla saa itselleen pisteitä.
Jeps. Kiinnostuin.
Jos itse kiinostuit niin kipin kapin klikkaan tätä linkkiä:
PointShop-linkki
7/31/2009
7/30/2009
yrittäsinköhän mä kirjoitella jotain?
Herttinen sentään.
oon ollu ihan jätti lasiak päivitteleen blogiani. Hyi mua.
Jotenkin siitä pro-am viikost asti, tai jo ennen sitä, jäi joku ison iso pyörä pyörimään ja tässä sitä koitetaan tasitella kesälomaa kohden.
pai tö vei, enää nää 6h tätä yötä ja sit yöksi yövuoro päälle niin kuukauden vapaus koittaa.
Oon kuulkaas karviset niin saakelinmoisessa stressikierteessä ettei taas mitään rajaa.
kuuden vuoden takaiset mahaoireet heräili oikeen taas kunnolla ja kaks viikkoa on oltu enemmän ja vähemmän kaksin kerroin ja solmussa.
Lääkärissäkin kävin. TAAS, noista oireista ja ei sen meielstä mitään saikkua tarvinnu. Ja ainoa lääke mitä sain oli joku saatanan kramppi-lääke jonka kanssa ei sais ajaa autoo... "ota näitä sitten vaikka vapaa päivänä". Joo moro ja kiitti työsyke. Työsyke rokkaa ja sen lääkärit on niiiin ihania. Ainakin tää ukko. "miksi tulit tänne tänään jos kerran itse tiedät että se johtuu stressistä". -KIIIIIS MAI ÄÄÄS!
Aloitin sitten ihan itse itselleni Nexium-kuurin ja se onkin rauhoittanut mahaa hyvin, ainoostaan alavatsaa vihloo ja sekös mietityttää että mikäs se siellä...
No, kaikki ajallaan. Nyt ei kerkee sairastaan.

Kahden viikon päästä näihin aikoihin pyörin varmaan paniikki-hiessä ja hirtän oitseni vahingossa hotelli ruskinin lakanoihin... ja kiroon kun en saa unta kun pitäs olla muutaman tunnin päästä vääntämässä tukkaa ja liimaamassa tekoripsiä silmiin ja silleen.
On meinaan kahden viikon päästä perjantaina totuuden hetket. Kevään ja kesän työ punnitaan ja arvostellaan ja pitäs saada kaikki irti.
"älä mee perse edellä rock-steppeihin". "kanta-askeleet pois", "käytä lantiota, sulje, avaa, sulje, avaa", "baunssi kohti lattiaa, free-spineistä baunssi pois", "give me that sexy-face","muista smootimpi ja jatkuvampi askellus, "työnnä jalalla loppuun asti". "qvick qvick, slow.slow...", Elbows down", "dont duck", "that damn heel DOWN", "Straight legs" "unohda kaikki ja nauti"....
JOOOOO. voi vittu.
Mulla on kuulemma 3 vastustajaa mun sarjassa ja sam tanssittaa siis siinä sarjassa myös kahta muuta naikkosta...
argh, mua niin jännittää!! oon treenannu niiiiin kovaa...
Vielä täytsy Juhon kanssa päästä käymään läpi ainakin east coast swingiä ja two stepin yhtä hankalaa kohtaa...
aaa. odotan egnlantiin pääsyä niiiin kovaa. Lontoo ja blackpool...ah.
ja muutamai ihania juttuja joista en vielä ees kerro mitään kun ne on niinkun ylläreitä ;) Näätte sitten kuvia joskus!
(omani siis tosin ovat satiinipintaiset ja värinä Tan, eli sellanen ruskettuneen värinen :D) ostin muuten maailman ihanimmat kengät. tai no, monen mielestä ne on varmaan ihan tavalliset kilpatanssi-popt, mutta mä oon menettänyt niille sydämeni. Käytiin Alemanalla porissa shoppailemassa ja sieltä ne kaunokit löytyivät. Kun kerran newcomereilla ei ole kenkäsääntöä pro-ameissa niin tanssin sitten mieluummin näteillä kengillä kun mun kamalilla kulahtaneilal paska-bootseilla.... Haluan niiin kovaa kunnolliset tanssi-bootsit, nuo nykyiset oli niin virhe-ostos ettei mitään rajaa. Ikävä kyllä.
joo-o. sellastahan täällä. Solmuja muutamissa ihmissuhteissa, mutta toivottavasti yhden suhteen solmut saadaan huomena keskusteltua taasen auki. olen niin väsynyt riitelemään ja tunteen kipua sen takia että mau syytellään asioista joita en oo tehnyt tai muuten vaan mun niskaan kaadetaan kaikki... *huokaus*
Sekavan sekava postaus, mutta että nyt ees jotain tulis kirjoitettua taas...
oon ollu ihan jätti lasiak päivitteleen blogiani. Hyi mua.
Jotenkin siitä pro-am viikost asti, tai jo ennen sitä, jäi joku ison iso pyörä pyörimään ja tässä sitä koitetaan tasitella kesälomaa kohden.
pai tö vei, enää nää 6h tätä yötä ja sit yöksi yövuoro päälle niin kuukauden vapaus koittaa.
Oon kuulkaas karviset niin saakelinmoisessa stressikierteessä ettei taas mitään rajaa.
kuuden vuoden takaiset mahaoireet heräili oikeen taas kunnolla ja kaks viikkoa on oltu enemmän ja vähemmän kaksin kerroin ja solmussa.
Lääkärissäkin kävin. TAAS, noista oireista ja ei sen meielstä mitään saikkua tarvinnu. Ja ainoa lääke mitä sain oli joku saatanan kramppi-lääke jonka kanssa ei sais ajaa autoo... "ota näitä sitten vaikka vapaa päivänä". Joo moro ja kiitti työsyke. Työsyke rokkaa ja sen lääkärit on niiiin ihania. Ainakin tää ukko. "miksi tulit tänne tänään jos kerran itse tiedät että se johtuu stressistä". -KIIIIIS MAI ÄÄÄS!
Aloitin sitten ihan itse itselleni Nexium-kuurin ja se onkin rauhoittanut mahaa hyvin, ainoostaan alavatsaa vihloo ja sekös mietityttää että mikäs se siellä...
No, kaikki ajallaan. Nyt ei kerkee sairastaan.

Kahden viikon päästä näihin aikoihin pyörin varmaan paniikki-hiessä ja hirtän oitseni vahingossa hotelli ruskinin lakanoihin... ja kiroon kun en saa unta kun pitäs olla muutaman tunnin päästä vääntämässä tukkaa ja liimaamassa tekoripsiä silmiin ja silleen.
On meinaan kahden viikon päästä perjantaina totuuden hetket. Kevään ja kesän työ punnitaan ja arvostellaan ja pitäs saada kaikki irti.
"älä mee perse edellä rock-steppeihin". "kanta-askeleet pois", "käytä lantiota, sulje, avaa, sulje, avaa", "baunssi kohti lattiaa, free-spineistä baunssi pois", "give me that sexy-face","muista smootimpi ja jatkuvampi askellus, "työnnä jalalla loppuun asti". "qvick qvick, slow.slow...", Elbows down", "dont duck", "that damn heel DOWN", "Straight legs" "unohda kaikki ja nauti"....
JOOOOO. voi vittu.
Mulla on kuulemma 3 vastustajaa mun sarjassa ja sam tanssittaa siis siinä sarjassa myös kahta muuta naikkosta...
argh, mua niin jännittää!! oon treenannu niiiiin kovaa...
Vielä täytsy Juhon kanssa päästä käymään läpi ainakin east coast swingiä ja two stepin yhtä hankalaa kohtaa...
aaa. odotan egnlantiin pääsyä niiiin kovaa. Lontoo ja blackpool...ah.
ja muutamai ihania juttuja joista en vielä ees kerro mitään kun ne on niinkun ylläreitä ;) Näätte sitten kuvia joskus!
(omani siis tosin ovat satiinipintaiset ja värinä Tan, eli sellanen ruskettuneen värinen :D) ostin muuten maailman ihanimmat kengät. tai no, monen mielestä ne on varmaan ihan tavalliset kilpatanssi-popt, mutta mä oon menettänyt niille sydämeni. Käytiin Alemanalla porissa shoppailemassa ja sieltä ne kaunokit löytyivät. Kun kerran newcomereilla ei ole kenkäsääntöä pro-ameissa niin tanssin sitten mieluummin näteillä kengillä kun mun kamalilla kulahtaneilal paska-bootseilla.... Haluan niiin kovaa kunnolliset tanssi-bootsit, nuo nykyiset oli niin virhe-ostos ettei mitään rajaa. Ikävä kyllä.joo-o. sellastahan täällä. Solmuja muutamissa ihmissuhteissa, mutta toivottavasti yhden suhteen solmut saadaan huomena keskusteltua taasen auki. olen niin väsynyt riitelemään ja tunteen kipua sen takia että mau syytellään asioista joita en oo tehnyt tai muuten vaan mun niskaan kaadetaan kaikki... *huokaus*
Sekavan sekava postaus, mutta että nyt ees jotain tulis kirjoitettua taas...
7/13/2009
en ole kadonnut...
Olen vaan suhteellisen sanaton viime aikojen tapahtumista.
Huonoista ja ennen kaikkea ihanista...
tanssia, tanssia, tanssia. ystäviä ja rakkautta <3

Proam viikko alkoi Sam:n yllätys bielissä. Onnea yliopisto-poju :)

ai miten niin onnellinen juhlakalu :) haha.

12tunnin päivän keskellä on pakko syödäkin ja sen voi tehdä mukavasti Jazzia kuunnellen :) Fanny, Sonja, Juho, Tiina ja Sam

am ja pro jazzeilla :)

Ja on sitä tanssittukin. West Coast kurssi menossa... <3

parhaat opettajat koko universumissa :) <3 <3
Huonoista ja ennen kaikkea ihanista...
tanssia, tanssia, tanssia. ystäviä ja rakkautta <3

Proam viikko alkoi Sam:n yllätys bielissä. Onnea yliopisto-poju :)

ai miten niin onnellinen juhlakalu :) haha.

12tunnin päivän keskellä on pakko syödäkin ja sen voi tehdä mukavasti Jazzia kuunnellen :) Fanny, Sonja, Juho, Tiina ja Sam

am ja pro jazzeilla :)

Ja on sitä tanssittukin. West Coast kurssi menossa... <3

parhaat opettajat koko universumissa :) <3 <3
7/10/2009
nurrrrse

Aina joskus tulee mietittyä tätä omaa duunia ja sitä miten erilaista elämä olisi jos olisi töissä vaikkapa jossakin toimistossa tai vaikka kirjapainossa.
Joskus sitä havahtuu miettimään, että mikä sisäinen vimma tällä hoitoalalle on oikein ajanut. Koska mistään herkuimmasta päästä duuni tämä ei ole.
Loputonta antamista ja monesti uskomaton määrä paskaa kaadetaan niskaan. Ja vallankin jos ajatellaan vanhoja traditioita ja käytösmalleja niin hoitsuliinihan ottaa kaiken vastaan ja vielä kiittää.
Niin monena työvuorona olen kuullu olevani mm. "saatanan ämmä", "huono hoitaja", "vaan tollaset sadistit tekee yövuoroja". Omaisilta on tullu toisinaan aika rajujakin haukkuja, ja usein ne osuu kohdalla sillon kun itsellä ei oikeasti ole osaa eikä arpaa asiaan, mutta kun hoitajat nähdään jonain yhden persoonan jakautumina. Eli kuka tahansa eteen sattuu niin sitä on lupa syyttää vaikka se ei tietäisi koko asiasta mitään. Onhan se hoitaja ja sen PITÄÄ tietää kaikkien asukkaiden/potilaiden asioista iiiihan kaikki kun se täällä on duunissa.
Viime viikolla just omainen heitti repulla silleen että meni vaan puolimetriä ohi minusta. En teidä oliko tahallinen vai vahinko, mutta oikeesti... Menettekö te toisetn työpaikoille heittelemaan tavaroita?
Onhan tässä työssä niin paljon hyvääkin. Vanhus joka ottaa kädestä kii ja kiittää. Toinen sanoo että "ihanaa kun sä olet töissä, sä olet paras kaikista". Yksi sanoo iloisesti että "Likkahan se sieltä tulee taas". Ja se kun saat jonkun kinkkisen jutun hoidettua, niin kyllähän siinä voittajafiilis on.
Ja sekin kun olet läsnä kun toinen lipuu ajasta ikuisuuteen. Pidät kii kun käsi kylmenee ja hengitys lakkaa. Kun toinen menee niin kauas pois ettei ehkä koskaan enää tavata. Sillä hetkellä mieli täytyy rakkaudella ja kiitollisuudella että sai taas olla mukana jossain eläämää suuremmassa. Unohtuu laskupino keittiön pöydällä tai pesukoneeseen unohtuneet pyykit. Elämä laittaa järjestykseen ja mittasuhteisiin. Oma sydän meinaan pakahtua rakkaudesta kaikkiin läheisiinsä, kun huomaa miten rajallista tää aika täällä on.
Mutta kyllä sitä välillä silti miettii, jaksaako sitä eläkkeelle asti tätä jatkuvaa natamista ja itsensä peliin laittamista vai tuleeko jossain vaiheessa stoppi ja uudet urasuunnitelmat. Kun nää hommat ei jää aina tänne töihin vaan jotain ihmiskohtaloa miettii vielä kotonakin.
7/08/2009
Kilpailu yhdessä suosikki-blogeistani :)
Evil Dressmaker tyttösen blogia tykkään lueskella ja hänellä on aivan ihastuttava arvonta meneillään juuri :)
7/07/2009
killing melancholic-mood.
Jepa jee.
Eilinen oli niiiiin paska päivä.
Tai siis seura oli parasta mahdollista ja kaikki noin niinkun oikeesti ihan hyvin, mutta kun minuun iski joku hemmetin vitutus ja sellanen "aina kakkonen"-olotila.
Jotenkin taas kelailin ihan liikaa kaikkea ja siitä se sit läks. ja käyttäydyin kun mikäkin idiootti. tai lähinnä pilasin oman ja muiden päivän murjottamalla ja näin.
No mutta joo, tulin sit kolmen maissa kotiin ja riipasin itseni tukevaan humalaan :)
yay!
Ihan itsekseni täällä kumoilin melkein sixpackin lonkkua ja pullon viiniä. Jussi nauro mua iiiihan kuollakseen kun se tuli kotiin ja mä kekkuloin täällä myötälaitasessa.
No mutta, en muista koska meillä ois ollu niiin kivvvaa ihan vaan olla.
Istuttiin rappusilla ja juopoteltiin ja kelattiin musa-juttuja.
Puhuttiin meistä ja musiikista ja siitä miten J on kokenut viimest kymmenen vuotta kodin ja keikkailun väliä sompaillessaan. Mukava tietää ettei hän ois kuulemma voinut paremmin musakuvioihin suhtautuvaa vaimoa saada :)
On se vaan, ihana.
Luukutettiin Mr Ansellin uusinta (?) Love Conquers all levyä ja vanhempaa countryfiediä sellaset 7 tuntia putkeen :D heh
Mutta nyt cityyn, aamukahvia ja tukan värjäys :)
Eilinen oli niiiiin paska päivä.
Tai siis seura oli parasta mahdollista ja kaikki noin niinkun oikeesti ihan hyvin, mutta kun minuun iski joku hemmetin vitutus ja sellanen "aina kakkonen"-olotila.
Jotenkin taas kelailin ihan liikaa kaikkea ja siitä se sit läks. ja käyttäydyin kun mikäkin idiootti. tai lähinnä pilasin oman ja muiden päivän murjottamalla ja näin.
No mutta joo, tulin sit kolmen maissa kotiin ja riipasin itseni tukevaan humalaan :)
yay!
Ihan itsekseni täällä kumoilin melkein sixpackin lonkkua ja pullon viiniä. Jussi nauro mua iiiihan kuollakseen kun se tuli kotiin ja mä kekkuloin täällä myötälaitasessa.
No mutta, en muista koska meillä ois ollu niiin kivvvaa ihan vaan olla.
Istuttiin rappusilla ja juopoteltiin ja kelattiin musa-juttuja.
Puhuttiin meistä ja musiikista ja siitä miten J on kokenut viimest kymmenen vuotta kodin ja keikkailun väliä sompaillessaan. Mukava tietää ettei hän ois kuulemma voinut paremmin musakuvioihin suhtautuvaa vaimoa saada :)
On se vaan, ihana.
Luukutettiin Mr Ansellin uusinta (?) Love Conquers all levyä ja vanhempaa countryfiediä sellaset 7 tuntia putkeen :D heh
Mutta nyt cityyn, aamukahvia ja tukan värjäys :)
7/06/2009
univaje :)
Perjantai jätti sitten aivan armottoman univelan ja oonkin sitä koittanut hoitaa viikonlopun, sikäli mikäli olen ehtinyt...eli en :)
haha.
No joo. Meidän duuniporukan skumppa-picnic peruuntui ja päätin sitten tunkea itseni Hämeenlinnan sakkien mukaan kuunteleen Tail Shakersia ja Paull Ansell`s number nineä.
Ja ei todellakaan ollu ollenkana huono valinta tuo reissu...ehei...
Olin siis reissussa Jartsan & naisensa Susannan kanssa, Turengin sakista oli veljekset Muku ja Juksa ja juksan ihana rouva Anu mukana.
Pinkillä Impalalla kurvailtiin eka Hesan Cruisingiin ja tytöt koitti saada mun päätöstä humalattomuudesta kovasti horjumaan. Tuli siideriä, tuli punkkua ja jägeriä... huh.
Pienessä kihelmoinnissä kyllä cruisingin aikaan olinkin, mutta siihen se sit jäi- Hyvä niin koska lauantai aamu olis saattanu olla vielä ankeempi jos oisin riipassu kännin päälle... HUH.
Tuli jorattua koko TailShakersin setti ja aiiiiiivan hiki päässä. Meikistä ei tietoakaan sen jälkeen jne :) haha. Vallan Lady like-käytöstä taas. Hyvä tyttö.
Mutta kun pojat veti niiiiin hyvin.
Ja heidän jälkeen lauteille kapusi niiiiiiiiin saatanan kauan odotettu PAUL ANSELL´s NUMBER NINE englannin maalta. Voi luoja. En tajuu mikä noissa karismaattisissa miehissä stetson päässä on kun pumppu jättää pari lyöntiä väliin ja pupillit laajenee kun parhallakin tripillä. Ei voi kun kuolata vähemmän naiselloisenä :)
Huhhuh.
Ja sitten tässä tapauksessa kun yhdistetään herra Ansellin käsittämätön ääni ja energia niin olin kyllä jossain ekstaasissa. Keikka alkoi, ei enempää eikä vähempää kun sea of heartbreak:llä. uuuuu.
Ja kaikki muutkin mun suosikit tuli: I will cry instead, Ruby, iiiiihanana iiihana Early Morning rain ja tiettu REDLIGHT!!!
Huhhuh.
Oli ihana katella Jussia ihan innoissan kun Number Ninehän soitti TailShakersin kamoilla ja Jussi toimi äänimiehenä. Oli se sillekin mahtava tilaisuus koska se on kans tuota k.o. bändiä fanittanu niiiiiin kauan!! Ja pääsi hengaileen poikien kanssa tietty samalla Backstagelle... uuu. <3
Tässä muutama kuva vielä illasta.

Matkaseuralaiseni, Anu ja Susanna

Takapenkin terroristi-ryhmä, anu, susanna ja mie

Meidän sävy-sävyyn autonsa kanssa oleva kuski ja maisemia kauppatorilta hesasta :)

on se vaan niin ihana <3

Kiitos Jussille joka raahas vaimonkin bäkkärille, herra ties kuinka moneen kertaa halattavaksi ja pussattavaksi. On se...huh. Fiksaationi stetson-miehiä kohtaan ei ainakaan parantunut.
haha.
No joo. Meidän duuniporukan skumppa-picnic peruuntui ja päätin sitten tunkea itseni Hämeenlinnan sakkien mukaan kuunteleen Tail Shakersia ja Paull Ansell`s number nineä.
Ja ei todellakaan ollu ollenkana huono valinta tuo reissu...ehei...
Olin siis reissussa Jartsan & naisensa Susannan kanssa, Turengin sakista oli veljekset Muku ja Juksa ja juksan ihana rouva Anu mukana.
Pinkillä Impalalla kurvailtiin eka Hesan Cruisingiin ja tytöt koitti saada mun päätöstä humalattomuudesta kovasti horjumaan. Tuli siideriä, tuli punkkua ja jägeriä... huh.
Pienessä kihelmoinnissä kyllä cruisingin aikaan olinkin, mutta siihen se sit jäi- Hyvä niin koska lauantai aamu olis saattanu olla vielä ankeempi jos oisin riipassu kännin päälle... HUH.
Tuli jorattua koko TailShakersin setti ja aiiiiiivan hiki päässä. Meikistä ei tietoakaan sen jälkeen jne :) haha. Vallan Lady like-käytöstä taas. Hyvä tyttö.
Mutta kun pojat veti niiiiin hyvin.
Ja heidän jälkeen lauteille kapusi niiiiiiiiin saatanan kauan odotettu PAUL ANSELL´s NUMBER NINE englannin maalta. Voi luoja. En tajuu mikä noissa karismaattisissa miehissä stetson päässä on kun pumppu jättää pari lyöntiä väliin ja pupillit laajenee kun parhallakin tripillä. Ei voi kun kuolata vähemmän naiselloisenä :)
Huhhuh.
Ja sitten tässä tapauksessa kun yhdistetään herra Ansellin käsittämätön ääni ja energia niin olin kyllä jossain ekstaasissa. Keikka alkoi, ei enempää eikä vähempää kun sea of heartbreak:llä. uuuuu.
Ja kaikki muutkin mun suosikit tuli: I will cry instead, Ruby, iiiiihanana iiihana Early Morning rain ja tiettu REDLIGHT!!!
Huhhuh.
Oli ihana katella Jussia ihan innoissan kun Number Ninehän soitti TailShakersin kamoilla ja Jussi toimi äänimiehenä. Oli se sillekin mahtava tilaisuus koska se on kans tuota k.o. bändiä fanittanu niiiiiin kauan!! Ja pääsi hengaileen poikien kanssa tietty samalla Backstagelle... uuu. <3
Tässä muutama kuva vielä illasta.

Matkaseuralaiseni, Anu ja Susanna

Takapenkin terroristi-ryhmä, anu, susanna ja mie

Meidän sävy-sävyyn autonsa kanssa oleva kuski ja maisemia kauppatorilta hesasta :)

on se vaan niin ihana <3

Kiitos Jussille joka raahas vaimonkin bäkkärille, herra ties kuinka moneen kertaa halattavaksi ja pussattavaksi. On se...huh. Fiksaationi stetson-miehiä kohtaan ei ainakaan parantunut.
7/03/2009
OFF TO CAPITAL
YAY!
Pojjaat ottaa miut mukaan tänään ja pääsen avo caddyllä cruisinkiin ja kuunteleen sekä tuon maailman rakkaimman bändiä että Enkkulan hottista, Paul Ansell:ia ja hänen numero ysiään :)
UUUUU; haluun niiiin Red Lightin livenä kiitos!
Ainoo miinus on että pitää olla klo 7 duunissa aamulla, toivottavasti toi sakki ei eksy kauheen kauas reissulla tai mulla on selittelyä duunissa aamulla :D :D
Pojjaat ottaa miut mukaan tänään ja pääsen avo caddyllä cruisinkiin ja kuunteleen sekä tuon maailman rakkaimman bändiä että Enkkulan hottista, Paul Ansell:ia ja hänen numero ysiään :)
UUUUU; haluun niiiin Red Lightin livenä kiitos!
Ainoo miinus on että pitää olla klo 7 duunissa aamulla, toivottavasti toi sakki ei eksy kauheen kauas reissulla tai mulla on selittelyä duunissa aamulla :D :D
7/02/2009
Kiukkuisuus, pyörrytys, pahoinvointi, voimattomuus, päänsärky, kuuma iho, kiihtynyt pulssi...
Juu-u. Klassiset lämpöuupumuksen/nestehukan oireet.
Ja meikkishän sitten poti eilisen iltapäivän ja illan noita kaikkia.
HIENOO!
Oiskohan aika melkein 30vee ihmisen jo ihan oikeesti kuunnella fättiä kroppaansa ja olla rassaamatta sitä äärirajoille plus kaksviis (ellei enemmän) helteessä.
Eilinen aamu kun meni niitä lentoja metsästellen ja sen jälkeen, no.... tiettyjä asioista puiden ja mielipahaakin kokien niin ei sitten ollu pätkääkään fiilis syödä mitään. vasta joskus iltapäivällä vedin pari näkkäriä kiireessä ja juonut en sitten ollenkaan tarpeeksi nähden siihen auringossa oleilun määrään...
Sit piti vedellä vaan puolisen tuntia East Coast Swingiä, mutta siinä sitten vierähti lopunkaiken melkein 1,5h kun myös murheenkryyni ChaCha sai lisähiontaa :P
Olin niiiiiiin hiessä että pisarat vaan putoili solkenaan ja olinpa tosiaan juonut jopa reilun 0,5litraa vaan treenin aikana.
Olo ei ole piiiitkään aikaan ollu niin kamala kun se oli illan sitten...
Porukoille ajellessa tuntu että silmissä sumenee, päätä jyskytti ja oksetti. Mietin pariin kertaan et pysähdynkö johonkin pikkutielle ja oksennan... Kärsin kyllä matkapahoinvoinnista mutta en sentään omassa kyydissäni!!
Pääsin pihaan ja kerroin äitille olotilasta ja se passitti mut samantien niiden puutarha-"majan" sohvalle varjoon ja sit tuli vissyä ja suolapalaa. huh.
En kyllä haluu kokoea sitä uudelleen. Oli meinaan ihan järkkyä kun pelkäsin et pyörryn auton rattiin. aaargh.
Mutta muuten oli kivan kiva ilta. Mun tädin perhe oli porukoilla kanssa ja grilli oli kuumana (tosin oma olotila ei ollu kauheen grilli-juhlava...). Ihana hengailla oman suvun kanssa ja olla vaan!
Ja meikkishän sitten poti eilisen iltapäivän ja illan noita kaikkia.
HIENOO!
Oiskohan aika melkein 30vee ihmisen jo ihan oikeesti kuunnella fättiä kroppaansa ja olla rassaamatta sitä äärirajoille plus kaksviis (ellei enemmän) helteessä.
Eilinen aamu kun meni niitä lentoja metsästellen ja sen jälkeen, no.... tiettyjä asioista puiden ja mielipahaakin kokien niin ei sitten ollu pätkääkään fiilis syödä mitään. vasta joskus iltapäivällä vedin pari näkkäriä kiireessä ja juonut en sitten ollenkaan tarpeeksi nähden siihen auringossa oleilun määrään...
Sit piti vedellä vaan puolisen tuntia East Coast Swingiä, mutta siinä sitten vierähti lopunkaiken melkein 1,5h kun myös murheenkryyni ChaCha sai lisähiontaa :P
Olin niiiiiiin hiessä että pisarat vaan putoili solkenaan ja olinpa tosiaan juonut jopa reilun 0,5litraa vaan treenin aikana.
Olo ei ole piiiitkään aikaan ollu niin kamala kun se oli illan sitten...
Porukoille ajellessa tuntu että silmissä sumenee, päätä jyskytti ja oksetti. Mietin pariin kertaan et pysähdynkö johonkin pikkutielle ja oksennan... Kärsin kyllä matkapahoinvoinnista mutta en sentään omassa kyydissäni!!
Pääsin pihaan ja kerroin äitille olotilasta ja se passitti mut samantien niiden puutarha-"majan" sohvalle varjoon ja sit tuli vissyä ja suolapalaa. huh.
En kyllä haluu kokoea sitä uudelleen. Oli meinaan ihan järkkyä kun pelkäsin et pyörryn auton rattiin. aaargh.
Mutta muuten oli kivan kiva ilta. Mun tädin perhe oli porukoilla kanssa ja grilli oli kuumana (tosin oma olotila ei ollu kauheen grilli-juhlava...). Ihana hengailla oman suvun kanssa ja olla vaan!
Tunnisteet:
huimaus,
nestehukka,
paha olo,
sukulaiset
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)