hmm.
Elämä?
Se taitaa olla melkoinen paketti, kirjavissa käärepapereissa?
Tai sipuli, lohkeilee kerros kerrokselta ja toisinaan itkettää niin pirusti?
Vai onko se sittenkin vaan hassu juttu joka sattui matkalla kalmistoon?
Mut jotenkin jännää miten elämässä asioilla vaan on tapana järjestyä ja kummasti kaikella (tai suurimmalla osalla) on tarkoituksensa.
Hetkittäin kun on jonkunlainen alamaissa olon kausi, huonopäiväpaskafiilis tms. You know.
Ja hetken jo näyttää siltä että vitutuskäyrä räjähtää läpi taulukosta, tekis mieli pillahtaa itkuun tai kirkua ääneen.
usein sillon tielle osuu joku ihana ihminen tai sattuma.Jokaisella vaikealla tai harmittavalla hetkellä on oma enkelinsä.
Sulti tälläiselle ääripään ihmiselle, menetyksiä ja mokaamisia pelkäävälle jänishousulle on JOKA KERTA yhtä vaikea uskoa että kyllä se elämä kantaa. Asiat järjestyy ja harvoin mikään on ihan peruuttamattomasti pielessä.
Vaikka sen on nähnyt niin monta kertaa, niin ei sitä harmaudessa talsiessaan osaa ajatella että nyt nainen HENGITÄ JA RELAA; KAIKKI KORJAANTUU TAAS KUN ON SEN AIKA!
Mut ehkä niitä pahojen päivien pelastavia enkeleitä ei osaisi arvostaakaan jos ne ottaisi itsestäänselvyytenä? Ehkä onkin tarkoitettu että ne joka kerta ilahduttaa ja lämmittää sydäntä just siksi kun ei muka osannut odottaa niiden tulevan?
Nyt on taas monenmoista mielen päällä. Pitkään on ollut mieli oikein hyvä ja valoisa, mutta tekevälle sattuu tyhmyyksiäkin! Joten eilen aamulla töistä lähtiessä kun näin jäätyneet autonlasit meinas kyyneleet nousta silmiin. Ei tietenkään mulla tumppuja mukana ja auton jääraappakin ties missä kesäteloilla.
Raappa löytyi takarontista, mutta en kerennyt edes autoni kimppuun kun ihana työkaverini oli nopsasti ja näppärästi jo raapinut puolet ikkunoistani auki...
Niin pieni asia, mutta teki niin vahvan tunteen sydämeen.
Sitä mukaan kun jää ikkunoista suli ja loppu raappaantui irti, rapisi myös jotain routaa sydämeltäkin. Ehkä mä en kaikessa olekaan ollut ihan toivottoman perseestä? Ehkä kyse onkin vaan siitä että elämässä vaan kuuluu olla monia sävyjä? tummia ja vaaleita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti