Istun tässä tappamassa aikaa tanssitreenien jäljiltä ja tuli fiilis et vois blogiakin päivittää tta joskus :)
Nää valmennus-viikonloput on aika erikoisia. Vallankin kun on tälläinen pohtiva ja tunteilija kuten minä. Haha.
Monelle muulle tälläinen on vaan viikonloppu muiden joukossa mut mulle nää on aina todellisia ihania irtiottoja arjesta.
Ei sillä että mun arjessa olis mitään vikaa mutta näistä vaan saa niin paljon. Huokaus.
Olen ollu alkuun tosi arka esim paritanssien suhteen. Miettinyt ihan liikaa esim kokoani ja kaikkea itseeni liittyvää.
Iso tyttö kun olen niin päässä alkuun pyöri et kehtaako sitä edes yrittää jne. Näytöllä ihan typerältä jne.
Mutta kun alkuun pääsi ja kaikki meni vallan mukavasti niin sitä alkoi tuntea pian itsensä ihan prinsessaksi ja parin käsivarsilla olo on nykyään oikein kotoisa. Nyt sitä jo ehtii ikävöidäkin välillä! ;)
Mä olen siitä niin typerä että niin monella asialla on mulle suurempi merkitys kun mitä pinnalle näkyy.
Tanssi on mulle terapiaa ja tapa purkaa tiettyjä lukkoja sisältä. Itsensä voittamista, itsensä hyväksymistä. Keino karata rutiineja. Tuntea itsensä ja olonsa hyväksi.
Kun on lattialla aivan ihanan ihmisen kanssa. Kaikki muu vaan katoaa. On vaan musiikki ja polte tanssia. Ja se hetki on ihana jakaa toisen kanssa. Jonkun joka on sillä hetkellä vain sinua varten siinä. :)
On se. On se ihanaa! Indeed!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti