12/01/2010

3200€/kuussa

Toista virallita kotomaista iltapäivä-skandaali-lehteä lukiessani meinasin vetää tänään kahvit vääräänkurkkuun (kahvit jossa muuten oli punasella lapulla ostettua kermaa seassa).

Finnairin mukaan yhtiön lentomäntien ja stuerttien keskiansio (sisältää peruspalkan, erilaiset lisät, lomarahat mutta ei päivärahoja) on 3320 euroa kuukaudessa ja vuosiansio 41 500 euroa.

Fakta: Lähihoitajan peruspalkka on jotakin 1900€ kuussa (täytyy todeta että en ole ihan tarkasta summasta just nyt kärryillä). Mutta sen tiedän ettei sillä juuri juhlita!
Lisiä olen saanut pelkkää yövuoro tehdessäni noin 550e kuussa PARHAIMMILLAAN. Nykyisellään kun mulla on puolet listaa yötä ja puolet muita vuoroja niin lisät nostaa tuon palkkani johonkin ehkä 2200-2300€ ja tästä menee tietty ne verot sitten.
(tunnen tässä vaiheessa jo kuinka otsasuoni tykyttää, pitäisi jättää koko aihe nyt sikseen ja ajatella vaan kissanpentuja ja koiranpoikia ja kukkia ja syrämmiä....ja Rauhoittua!)

Finnairin matkustamohenkilökunnan keskiansio ei ole poikkeuksellisen suuri, jos sitä vertaa muihin palkansaajiin. Lentoemäntien ja stuerttien keskiansio on vajaat pari sataa euroa enemmän kuin suomalaisen palkansaajan 3032 euron keskiansio.
Tuskin täytyy mainita että en siis yllä edes keskiansioon missään kuussa???

Joku voi pitää palkkioita korkeina, kun palkan suhteuttaa työtunteihin. Finnairin mukaan yhtiön kokoaikaisten lentoemäntien ja stuerttien työtunnit ovat keskimäärin 90-95 tuntia kuukaudessa, kun keskimäärin palkansaajat paiskivat hommia 160 tuntia kuukaudessa.

Työntekijät eivät halua tinkiä runsaista vapaistaan, joita he perustelevat mm. kaukolentojen ja aikaerolentojen rasittavuudella.

Työnantaja haluaisi niputtaa siellä täällä pidettäviä vapaita enemmän yhteen ja lisätä samalla työmäärää noin 10-15 prosenttia korvausta vastaan. Työnantajan mukaan uusi järjestelmä tehostaisi henkilöstön käyttöä.


Joku voi pitää palkkiota korkeana... Voi vi**u juu, ihan vallan VOI pitää.
(rauhotu nainen, rauhotu. sano ensin nätisti...)
Mun työtunnit on kuukaudessa noin 156. Mulla on 6 vapaapäivää kolmessa viikossa. ja usein vapaat on olosuhteiden pakosta niin että vapaata on 1 pv kerrallaan. vapaa viikonoppu osuu kohdalle noin joka 3.s viikonloppu.

Nää tyypit siis saisi LISÄÄ liksaa siitä että ne joutuis tekeen lisää tunteja, mutta se ei käy heille???

Kumma juttu, meille taas pitää sopia se että työkaverin sairastuessa jäämme yllättäen tekemään myös seuraavan työvuoron, mutta mistään ylityökorvauksista ei edes keskustella. Kämäsen 40e (-verot) hälytysrahan saa jos tietyt ehdot täyttyvät. Ylitunnit tulee pyrkiä vähentämään tekemällä lyhempiä työvuoroja lopun listan aikana, tai sitten ottamalla johonkin kohtaan vapaa (jolloin mun paikalleni ei oteta kuitenkaan sijaista vaan muu porukka tekee vajaalla miehitykjsellä).
Tietenkin ensisijaisesti YRITETÄÄN saada sijainen, mutta harvoin se onnistuu jollakin parin-kolmen tunnin varoajalla.
Ja voitte ihan miettiä miltä tuntuu jäädä 8-9h iltavuoron päälle vielä 10h yövuoroon hoitamaan ja kantamaan vastuuta 26 vanhuksen hyvinvoinnista, YKSIN!
Siinä teille todellista henkilöstön käytön tehostusta, lentoemot!

En tarkoita tällä paatoksellani ettei olisi oikein että joku tienaa minua enemmän, vaan sitä että tässä männä vuosina kun hoitajat uhkasivat lakolla ja vaativat lisää palkkaa, meitä myllytettiin mediassa että olemme laiskoja ja itsekkäitä.
ja ettei olisi oikein sopivaa edes tälläistä kutsumustyötä tekevän vaatia rahaa.
ja kun ne hoitajat istuu aina vaan kahvilla ja ei tee mitään..

daa, omaiset hei. Jos tuutte aina siinä klo 13-14 välillä käymään, tai siinä klo 16 aikaan niin taatusti istutaankin.
Klo 13-14 on aikaa raportille ja asukastietojen kirjaamiselle joka on lakisääteistä... Oltteko huomanneet että SYÖMME samalla kun annamme raporttia, eli ei ole useinkaan aikaa siihen 20min ruokailuun vaan teemme työtämme samalla.
Klo 16 on taas vuorostaan iltavuoron aika syödä, jos ehtivät.
Ainakin välissä pitää hypätä joku pissattamaan ja jonkun vaippaan pärähtää kakka just sillon.
saattaahan se siis näyttää että siellä sitä istutaan vaan juoruamassa ja nauramassa. (onneksi meillä sentään on hauskaakin!!!).

Mä kyllä tajuan että ihan oma valinta on ollu ruveta lähihoitsuksi. Ja että enemmän lukemalla olis päässy parempi palkkaisiin duuneihin. MUTTA KUN MÄ HALUAN TEHDÄ TÄTÄ!
Ja musta tää työ on arvokasta. Se saatan olla minä joka pitää just SUN mummoas (tai sen kovapalkkaisen lentoemon äitiä) kädestä kun hän kuolee.
Se saatan olla minä joka vaihtaa isosedällesi vaipan seitsemän kertaa yössä kun on mahatauti epidemia tai jos hän on niin dementoitunut että repii vaippansa koska ei tykkää siitä, mutta ei kykne enää vessaankaan kävelemään tai pytyllä istumaan.

Se olen minä joka hoitaa ikävimmässä tapauksessa nyrkin kokoisen haisevan, mätivän haavan kummisi häntäluun seudulta, kun keho alkaa olla jo niin vanha, hauras ja hajoamassa että parhassta mahdollisesta yrityksestä huolimatta se makuuhaava tulee. (koska eihän nyt vanhustenhoitoon satsata niin paljoa että kaikki riskiryhmään kuuluvat saisivat makuuhaavoja estävän painetta vaihtelevan patjan. jos 26:tta asukasta kohti kaksi sellaista patjaa on saatu niin kutsumme itseäme hyvässä osassa oleviksi ja edistyksellisiksi.

Minä saatan olla se joka istuu yöllä isäsi vieressä, silittää harmaata tukkaa. Pitää kädestä ja lohduttaa kun sairastunut mieli luo eteen kamalia ja todellisia kuvia siitä miten lapset nyt ovat jossain hoitamatta ja ikävä tuo kyyneleet poskille.
Se olen minä joka halaa ja lohduttaa sitä unohdettua isotätiä, joka kuudetta joulua putkeen odottaa että jos se siskon lapsi nyt sattuisi tänä jouluna tulemana kylään.

Voin kertoa että aika monesti oma sielu ja sydän on tyhjä ja ruvella kun koittaa kiireessä antaa kaikkensa. Kyse on ihmisistä ja siitä arvostammeko sitä että vanhuksemme saavat hyvän lopun.
Olisi tärkeää hoitaa myös sitä hoitajaa. Häntä joka irvistelemättä vaihtaa litratolkulla pissaa imeneen vaipan, tai pesee hymyillen, kannustaen ja hienotunteisesti mummukaisen joka sairaudestaan johtuen on sotkenut itsensä kakalla päästä varpaisiin ja samalla myös vessansa ja huoneensa taulut.

Hoitajaa joka kuulee omaisilta kuinka omaisia ei huomioida ja kuinka hänen hoidettavana oleva omaisensa JUURI NYT haluaa sängystä pyörätuoliin (vaikka näkee että hoitaja syöttää lounasta toiselle asukkalle tai tekee on menossa tekemään pesuja sille jota ei ehditty vielä ennen aamupalaa pestä).
Sitä hoitajaakin pitäisi palkita ja joskus kiittää joka istuu kiireen keskellä alas ja kohtaa sen omaisen joka haukkuu ihan kaiken omaisensa hoidossa. Huorittelee jopa. Sen hoitajan on kuunneltava, koitettava nähdä kaiken ilkeilyn taakse ja muistaa että edessä on huolestunut ja pelokas ihminen jolla on äärettömän huono omatunto kun ei voi itse auttaa omaa läheistään.

En sano että raha toisi tähän kaikkeen taakkaan jonkun ihmeparannuksen, mutta väitän että omaa työssä jaksamista auttaisi se 1000€ lisää liksaa kuussa.
Voisi lähteä vaikka ulkomaille oman rakkaan tai ystävien kanssa, jotta pääsisi kunnolla irti arjesta.
Voisi käydä kampaajalla ilma huonoa omaatuntoa, koska joskus työn kiireessä homssahtanut ulkonäkökin kaipaisi kohennusta ja mieli virikettä.

Omalla kohdalla ainaki omakotitalo ja perus eläminen kuluttaa niin paljon rahaa etten voi edes harkita joka kuu käyväni kampaajalla. Tai viihteellä.
Kiire on työssä ja jatkuvasti hieman huono omatunto kun ei ehdi tehdä niin paljon asukkaiden hyväksi kun haluaisi.
Sama huono omatunto jatkuu usein kotonakin kun mieli tekisi panostaa joskus itseensäkin, mutta kun sitä rahaa ei ole.

Että tällästä teälläkertaa.
En tarkoita että te minua enemmän tienaavat ystäväni ette ansaitsisi palkkaanne, vaan sitä että yhteiskunta voisi hieman tarkistaa näitä palkkoja myös huonopalkkaisilla aloilla. En mäkään ajautunut hoitajaksi sen takia etten muualle olisi päässyt.
Mulla kuitenkin on ihan keskinkertaiset YO-paperit ja varmasti niillä johonkin sopivaan korkeakouluunkin olisi päässyt.
Mutta mä nyt haluan auttaa ihmisiä, mutta musta siitä kuuluisi saada myös parempi korvaus työn vaativuuden ja raskauden takia.
(väitän että monella jäisi se oksennuksen, kakan, pissan ja liman siivoaminen tekemättä. Emätinpuikot ja kipulääke supot antamatta, morphiini pistelemättä, turpaaan ottamatta agressiivisiltä asukkailta, omaisten haukut kuuntelematta, mätivät haavat (joista paistaa luut) hoitamatta.... henkisestä rasituksesta puhumattakaan.)

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Täydellinen ja TÄYSIN paikkansa pitävä kirjoitus!!! =O) ASIAA!!!!
-ode-

Anonyymi kirjoitti...

Jaksamista Hanna. Ne pienet palkitsevat hetket on sitten kultaakin kalliimpia.

Luin tän töissä äsken ja aloin siinä sitten kaikenkukkuraksi vollaamaan silmät päästäni keskellä työpäivää. Työkaveri tuli kysymään että onko mulla silmätulehdus kun on öögat ihan punaiset. Valehtelin että mua ottaa se meidän ilmastointi niin silmiin.
Nyt meille on tulossa joku korjaaja katsoon sitä ilmastointia :D Että kiitos tästä HAH!

Satu

ja kiitos kirsikasta, olitpas kirjottanu kivasti <3

Tiina kirjoitti...

Lähihoitajilla on kyllä törkeän pieni palkka verrattuna työn vaativuuteen ja raskauteen. Itse en ainakaan pystyisi tekemään sitä työtä päivääkään.
Toisaalta voin kuvitella, ettei paikasta toiseen lentäminenkään mitään luksusta ole. Tai siis... eiköhän se ole tosi puuduttavaa hommaa? Voisin kuvitella.

Poison Ivy kirjoitti...

Missään nimessä tarkoitukseni ei ollut siis väittää lentoemäntien työtä helpoksi tai vähätellä sitä.
Varmasti tosi ikävää olla paljon pois kotoa, erossa perheestä jne.
Ja aikaerorasitus, kiukuttelevat asiakkaat jne....

Mut siis jotenkin tää yleinen asenne et puhutaan tollasesta yli 3000€ palkasta et se on se keskipalkka (ja siis varmasti onkin ja kaikki enemmän tienaavat ihmiset ovat takuulla opinnoillaan jne ansainneet sen), mut se vaan tuntuu niin vääryydeltä tälläisestä pieni palkkaisesta... Kateus varmaan vaivaa :)

Mutta jotenkin se että tälläisiä ammatteja (kuten omani tai vaikka siivoojan ammatti, myyjän ammatti jne.) ei arvosteta, ainakaan niin et siitä sais raskauttaan vaativan korvauksen. Moni ammattikunta huomataan vasta sitten kun joku homma ei toimikaan...