4/06/2011

Not your busines!

Kuvittele, että saisit kestää koko kouluajan pilkkaa ja muiden nimittelyä.
Joskus jopa joku kävisi käsiksi, tai ainaki juoruaisi sinusta kaikelle kylälle.

Mitä jos sinä saisit pelätä baarista kotiin lähtiessä, että joku pahoinpitelee sinut sairaalakuntoon vain koska tulit ulos juuri siitä baarista?

Entäs jos saisit koko nuoruusiän ja vielä aikuisenakin miettiä rakastavatko vanhempasi sua? Joutuisit ehkä näyttelemään mukavampaa ja parempaa kuin oletkaan jotta et vain menettäisi ystäviäsi tai vanhempiasi.

Kuinkas suu pantaisiin jos sinulle kerrottaisiin että ihminen jota rakastat eniten maailmassa ei ole sinulle ollenkaan sopiva ja että jos jatkat suhdettanne niin saat turpaasi, sinut suljetaan perhe- ja ystäväpiirin ulkopuolelle tai joudut ainakin helvettiin.
Ja naimisiin on ihan turha edes kuvitella menevänsä. Olethan viallinen, luonnonoikku, syntinen ja ällöttävä. Vain siksi koska rakastuit ja halusit olla onnellinen.

Heille (ja voi niin monelle muullekin) tuo kaikki on tuttua:
http://areena.yle.fi/video/1301859815756

katsoin siis juuri yle areenasta tuon "Kyllä homotkin siivoaa"-dokumentin.
Ja nään taas niin punaista, kuten aina.
Ei sillä että dokumentissä olisi ollut mitään uutta ja mullistavaa.
Vaan sillä etten ymmärrä ihmisten tarvetta tuomita. Ja yleensäkään tarvetta puuttua muiden asioihin.

En aio olla tässä sormi pystyssä, että nyt parannatte tapanne kaikki homofobiset ihmiset. Tiedän että se monen kohdalla on täysin mahdotonta koska käsityksen ovat luutuneet niin syvään siitä mikä on jotenkin oikeaa ja mikä väärää.

Pyydän vain että lakkaisitte jo jumalauta puuttumasta muiden asioihin!
Ei jokainen homo, lesbo tai bi iske silmiään juuri suhun. Tuskin itseasiassa kukaan jos asenteesi loistaa jo kilometrien päähän. Missä te edes kohtaisitte?
Tai jos kohtaatte esim harrastuksen nimissä niin miksi juuri se homoseksuaalinen henkilö olisi siellä suurinpiirtein iskemässä ja raiskaamassa kaikkia? Eiväthän kai heterotkaan aloita esim harrastusta vain sillä sillä silmällä että sieltä bongataan sängynlämmittäjää tai että siellä jotenkin sopimattomasti käyttäydytään muita kohtaan.

Tiedän etten voi saada ihmisiä muuttamaan mieltään jos joku asia kammoksuttaa, mutta tarviiko sitä huutaa ääneen? Ei mun tietääkseni kenenkään rakastuminen tai makuuhuone-elämä ja se ketä tykkää rakastella kuulu oikeesti kenellekään muulle.
Vai puhutteko te aina työmaan kahvipöydässä kuinka Pertti kuksi Päiviä sillon ja sillon, siten ja siten? Miksi siis olisi sen enempää uutiskynnyksen ylittävää jos Mauno on harrastanut seksiä Paavon kanssa? Tai Marjukka Aneten kanssa?

Ihan oikeesti ihmiset, miten se mitä makuuhuoneessa (tai vaikka yleisessä vessassa jos sellaisesta sattuu tykkäämään) tapahtuu vaikuttaa siihen millaisia me olemme työtovereina, lapsina, vanhempina, harrastuskavereina, naapureina, samaa aamubussia käyttävinä, samassa lähikaupassa asioivina?? Miksi se ketä himoitsee tai rakastaa leimaa meidät joko "normaaleiksi" tai "epänormaaleiksi"?

Esimerkiksi jos paras ystäväsi tunnustaakin olevansa syöpäpotilas niin hylkäätkö hänet?
Jos lapsesi kertoo vaihtaneensa uskontokuntaa niin potkitko hänet kotoa pois?
Miksi sitten jonkun läheisen "kaapista tulo" aiheuttaa liian usein liian suurta kohua, tuskaa ja hylkäämisiä.

On asialla toinenkin äärilaita. Eli nämä homoseksuaalisuuden "trendistäjät".
En tajua sitäkään miksi asiasta toisaalta jotkut tekee jotakin yber hienoa ja erikoista. Muistan kun Suomen TV.ssä alkoi "Sillä silmällä"-ohjelma jossa 5 homoseksuaalisesti suuntautunutta miestä stailasivat heteroita.
Pian oli nettipalstoilla jne nuorten naisten ilmoituksia että haetaan homopoikia ystäväksi.
Ja esim samaisilta palstoilta sai lukea miten ois niinku niiiiin kivaa jos ois niinku sellanen homokaveri joka vois niinku lähtee mulle niinku makutuomariks shopailureissulle. Se vois niinku kertoo mulle mitä miehet niinku ajattelee mut sit se niinkun ymmärtäs kuitenkin mua naisena.

BULLSHIT! Mistä moinen kohu? Mitä siinä nyt muka on niin erikoista. Miksi se ois jotenkin hienoo ja trendikästä jos omaat oman homoystävän? Hei halooooo! Eikös se ihminen ja kemioiden kohtaaminen ole tärkeintä? Mulle ainakin on. Ihan sama miestä värkeistä ihminen tykkää ja kehen hurahtaa. Ihan yhtä typerää luokittelua kuin se että mä nyt hakisin ystävää itselleni joka syö aamulla puuroa, eikä missään nimessä ainakaan muroja. tai jos nyt murotkin vielä menee niin ei ainakaan Wetabixejä. nehän menee maidon kanssa ihan velliksi!!

Ihmisiä, me ollaan IHMISIÄ kaikki.
Ei kai ketään voi tyypittää sen mukaan miten hän suuntautuu tai kehen rakastuu.
Ei oo sen hienompaa olla hetero kuin homokaan. Tai ei oo sen trendikkäämpää olla homo kuin hetero.
Ja ei, ne homomiehetkään ei ymmärrä naisia yhtään sen enempää kun heterotkaan. Ihminen voi ymmärtää toista ja sillä ei oo tekemistä suuntautumisten tai sukupuolien kanssa. Jotkut ymmärtää, jotkut ei.

Joten voisko ihan vaan antaa olla.
Antaa ihmisten olla onnellisia.
Tutustua uusiin ihmisiin vaan siksi että ne kiinnostaa persoonana tai olla olematta jonkun ystävä siksi että se on vaikka epäluotettava tai epäystävällinen, ei siksi että se on homo.

Ei kommentteja: