tyttöjen välisestä ystävyydestä.

Vain ystävä uskaltaa haukkua edessäpäin. - Maija Paavilainen

Mulla on ollut onni saada elämääni aivan järjettömän ihania ystäviä.
Haluaisinkin tällä postauksella muistuttaa heitä siitä että he ovat minulle uskomattoman tärkeitä.
Kerron heistä anonyymisti, koska en usko ainakaan kaikkien heistä haluavan tulla mainituksi julkisesti, nimellään. Uskon heidän tätä lukiessaan tunnistavan itsensä. <3

Toki minulla on muitakin ystäviä kuin nämä valitsemani viisija myös muut ystäväni ovat minulle rakkaita! kovasti!
En voi sanoa kuka heistä on paras tai etteikö joku tämän listan "ulkopuolinen" voisi olla se paras ja tärkein jonain tiettynä päivänä tai hetkenä, tietyssä asiassa.
Ja nämäkään ihmiset listallani eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä...


Todellinen ystävä ei koskaan asetu poikkiteloin tiellesi - ellet sitten ole matkalla alaspäin.

Kerronpa teille siis viidestä erittäin rakkaasta ystävästäni ja kerron asioita joita heissä ihailen ja joita yleensäkin ihmisissä suuresti arvostan. Näitä asioista haluaisin myös ystäviltäni oppia.

Ystävä numero 1) (huh, kuulostaapa pahalta tollainen numerointi---yyyyy).
Hän tuntee sanat. Hän käyttää niitä kauniisti. Osaa hän toki varmasti niitä käyttää aseenakin halutessaan, mutta etupäässä tiedän henen käyttävän niitä hyvään.
Haluaisin osata käyttää kieltä kuten tämä ihana persoona. Edes puoliksi niin hyvin.
Milloin raikkaasti, milloin hellästi. Milloin viiltävästi.
Tämäm kauniin ihmisen kanssa olen jakanut paljon tunteita. Hän on hyvin pitkälti ainoita jotka ymmärtävät millaisen tunnemylläkän joku muiden mielestä "ei niin vakava" asia voi saada aikaan.
Uskon että tunnemme ja tunteilemme aika pitkälti samallalailla monesta asiasta ja monesta ihmisestä. Hän on kylläkin minua paremi hallitsemaan tunteitaan ja suvaitsemaan erilaisia tapoja olla. Sitäkin häneltä toivon oppivani ja uskon että siihen onkin mahdollisuus "vuoropuhelun" keinoin, hänen edessään uskallan olla keskeneräinen ja rikki.

Ystävä numero 2)
Äidillinen. lempeä, tarkka. Ymmärtävä. Aina rinnallani vaikka fyysisesti emme rintarinnan nykyään usein kuljekaan. Yhteistä taivalta on pian 20 vuotta takana ja hän on peruskallioni, aina. Hän tuntee minut kuin omat taskunsa ja silti välittää.
Hänen kanssaan olen kasvanut ja jakanut kasvukivut. Tehnyt yhden kauneimmista matkoista, matkan aikuisuuteen.
Elämme todella erilaista elämää juuri nyt, mutta hän ymmärtää minua ja minä häntä.
Kaikista muutoksista huolimatta hän on yhä hän ja minä olen yhä minä. Me olemme aina me.
Hänelta olen oppinut paljon elämän isoista kysymyksistä. Olin mm paikalla kun hänen ensimmäisen lapsensa syntymä käynnistyi. Sain jakaa jotain suurta ja ainutlaatuista.
Hän on keskustellut kanssani monista peloistani ja auttanut minua ymmärtämään asioista.
Haluaisin oppia häneltä jämptiyttä ja pelotta isoihin asioihin ryhtymistä. Pitkäjänteisyyttä ja rauhallisuutta.

Ystävä numero 3)
Ihan oman lajisensa ihminen. Ainutlaatuinen. Toisinaan mahdoton ottaa selvää mitä kauniissa päässään liikkuu. Mutta pidän siitä ja haluan oppia häneltä lisää siitä miten kaikkia korttejaan ei pidä paljastaa ja miten kaikkien ihmisten kanssa ei tarvitse olla sydänystävä vaikka hauskaa voi pitääkin.
Hän on ainoita jolta voin loukkaantumatta ottaa vastaan hyvinkin suoraa palautetta. Hän on ainoita ihmisiä joka saa sanoa minua hulluksi ja käskeä lopettamaan lapsellisuudet.
Tämän ihmisen kanssa olen oppinut paljon itsestäni, omista rajoistani, omista voimavaroistani.
Jotain aseistariisuvaa luottamusta hän minussa herättää, tunnetta että pitää vaan heittäytyä.
Olen oppinut tekemään omia päätöksiä, ottamaan vastuuta.
Vieläkin haen näissä jutuissa paikkaani mutta uskon että näitä tulen oppimaan lisää.
Olen myös oppinut kunnioittamaan toisenlaisia tapoja osoittaa kiitollisuutta, välittämistä.
Tämä ihminen on onnistunut koskettamaan johonkin todella syvälle. lopullisesti.
Häneltä haluan oppia lisää siitä miten ihmisiä kohdellaan. Miten annetaan tyhmien tehdä itsensä tyhmäksi, ärsyyntymättä. Miten kaikkia ei tarvitse päästää nahkoihinsa vaan voi olla kaveri myös "kevyesti" ja hauskanpito-hengessä.
Ja yleensäkin asennetta elämään, se mikä ei tapa se vahvistaa.

4) ystävä numero 4.
Niin sodassa kuin rakkaudessakin.
Maailman paras tappelukaveri.
Meidän on opittava löytämään tasapaino siihen kuinka tiiviisti voimme olla yhdessä, siis konkreettisesti- Liiallisuus johtaa uskomattoman naurettaviin riitoihin. (love you <3).
Mutta ilman häntä olisi sydämeni todella vajaa.
Ilman häntä minulla ei olisi siskoa.
Hän tietää minusta lähestulkoon kaiken ja minä hänestä.
Haluan suojella häntä ja haluaisin ottaa maailman iskut vastaan hänen puolestaan, mutta eihän sitä voi eikä pidä.
Haluan oppia häneltä sitkeyttä, palavaa intoa asioihin, sitä miten voi murtua muttei särkyä paloiksi. Mitsen selvitään ja voitetaan.
Miten ollaan juuri minä, lupaa kysymättä.
Miten ollaan yhtä aikaa niin vahvoja, mutta kuitenkin niin särkyväisiä.
Tämä ihminen on ollut osa elämääni yli vuosikymmenen ja kiitän joka päivästä. ihan aidosti.

5) Ystävä numero 5.
Kaunis nainen. Mun oma Leidi.
Ehdottomasti se jonka kanssa jakaisin vaanhtokylvyn ja kalliin shampanjan.
Meillä on ollut aina se jokin outo kemia.
Liian harvoin näämme tai soitamme, mutta kun pääsemme yhteen niin juttu jatkuu kuin se ei olis koskaan katkennutkaan.
Hän on se jonka kanssa haluan hyvin mielelläni hillua hulluna humalassa.
Sievistellä leidinä.
Kuitenkin hänessä on myös se ihan todellinen rakas ystävä kauniin kuoren sisällä.
Ihminen joka ei ole koskaan mua jättänyt tai pettänyt.
Ihminen jonka kanssa puhuttiin kipeitä asioista ja hyvin oian tutustumisen jälkeen.<3
Häneltä haluan oppia monia samoja asioita kuin jo muiden kohdalla luettelin, mutta myös tyyliä. Kauneutta. Hyvää makua.Sitkeyttä selvitä siitä kun elämä heittää oikeesti isosti paskaa niskaan.


Ystävä on ihminen, johon ei tarvitse yritää tehdä vaikutusta.

Kaikkia heitä yhdistää myös rehellisyys.
He ovat rehellisiä myös riidan/epäselvyyden hetkellä.
Eivät suuttuessaankaan keksi mitään valheita vaan keskittyvät vaan todeyllisiin asioihin.
Kaikilla heillä on iso paikka mun sydämessä. <3