khks

Ihan alkuun pahoittelut siitä että teksti tulee yhteen putkeen ilman kappale-jakoja ja muita elämää helpottavia tyyliseikkoja... Mutta kun koitan tätä blogin tapaistani puhelimen netin kautta päivittää niin jälki ei ole kovin upeaa... sisältöhän on tunnetusti sekavaa, joten tätä ei pelasta enää mikään. No jeps. Asiaan. Mitäkö tarkoittaa KHKS? Sehän on toki Kanta-Hämeen keskussairaala... Ja miksi nyt sit se aiheena? Niin no, siellä sitä maataan... Viimeina alkoi vatsakipujen osalta tapahtua kun oma lääkärini bongasi labroista että mun tulehdusarvot on huimat 250... Arvonhan pitäisi olla alle kymmenen. Hän sit soitti mulle kotiin ja pyysi tulemaan heti vastaanotolle. Sillä reissulla olen yhä. Nimittäin lähete keskussairaalaan tuli heti ja eilisen illan makasin ensiavussa. En mitenkään erikoisen kipeänä tai heikkona. Väsyneenä kyllä, kovin. Ultran ja varjoaine kuvauksen jälkeen todennäköinen syy vatsavaivoihin on Crohnin tauti. Krooninen tulehduksellinen suolistosairaus... Kiva pikku ystävä loppu elämäksi. Ei siis mikään tarttuva tauti vaan elimistön omasta "ylireagoinnista" johtuva sairaus. Tämän kanssa sitten opetellaan elämään ja toivotaan että pysyy lääkkeillä hallinnassa. Crohni kun osan sairastajistaan kohdalla tarkoittaa toistuvia suolisto-leikkauksia, jopa suoli-avannetta ja "paska-pussien" vaihtelua... Mut ne on se ääripää. Lähisukulaisellani on tämä sama sairaus ja hän on ollut parikymmentä vuotta oireeton. Eli nähtäväksi jää mitä tämä mun kohdalla tarkoittaa. Diagnoosi varmistuu lähiaikoina koepalojen oton jälkeen. Täällä makaan enkä muuta voi! Onneksi saan olla pystyssä ja tänään kävi rakkaita rakkaita rakkaita ihmisiä kylässä ja sain niiden kanssa hengata tuolla alhaalla... Ja huomena taas. Ihmeellistä jotenkin lääkärit ja hoitajat ottaa tosi vakavasti ja itse olen ihan silleen että voisin maata kotonakin. Mut toisaalta ihanaa kun nyt otetaan tosissaan, vihdoin...